lauantai 23. elokuuta 2008

Nenäliinasta on moneksi

Omin käsin lehti ei tainnut ilmestyä usein? Tämän jutun nenäliinoista, löysin vuoden 1949 numero neljästä, jouluisista asioita siinä puhutaan eli oliko viimeinen numero kyseessä? Nenäliina?! Nykyisin jo lähes tuntematon (kiitos kertakäyttöisten ja hygieenisimpien paperisten), paitsi ristiäisissä ja miehen povitaskussa, juhlatilaisuuksissa! Isälläni oli kahdenlaisia nenäliinoja. Valkoisia ja valko-siniraitaisia, niitä oikeasti käytettiinkin myös! Siis niistettiin räkä kuuluvasti niistäen siihen ja pistettiin sitten se inha räkäluutu taskuun tai pyhittiin hikeä otsalta pois. Onneksi minun ei tarvinnut koskaan pestä pyykkiä lapsuuskodissani, niitä räkäluutuja etenkään, vaan ikiahkera äitini pyykkäsi pyykitkin. Liotti ensin, jyskytti pulsaattori UPO:lla ja keitti vielä padassa valkopyykin sekä nämä miesten räkäluutut. Kuivuttuaan pyykkinarulla, ne vielä silitettiin ja viikattiin siististi liinavaatekaappiin tulevia tarpeita varten.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nen%C3%A4liina

Kauniisti ommellut ja itse virkatulla pitsillä sekä itse nimikoiden somistetut nenäliinat voisivat olla oiva lahja vieläkin nuorelle parille, tuleviin perhetapahtumiin, kuten ristiäisiin.


Muistan äitini laittaneen aina kauniin pitsireunaisen nenäliinan käsilaukkuunsa, kun mentiin vaikkapa hautajaisiin tai muihin juhlatilaisuuksiin. Vanhoissa romanttisissa elokuvissa, nainen pudotti tahallaan hajustetun nenäliinansa sulhonsa poimittavaksi. Sulho nuuhkaisi sitä ja pomi sen taskuunsa, muistoksi morsiosta - yksinäisiin kaipuun hetkiinsä. Myös kureliiveihinsä pökertynyttä neitoa sillä virvoiteltiin. Naisen kyynelehtiessä, mies poimi taskustaan nenäliinan ja ojensi sen daamilleen. Lisäksi sillä voitiin sitoa vertavuotava haava. Mitä muita käyttötapoja keksit? Yksi ainakin on alla olevassa kuvassa näkyvä tilanne.



Yritin etsiä valko-siniraitaisesta miesten nenäliinasta kuvaa netistä, vaan en löytänyt. Oli siis tartuttava itse kynään ja piirrettävä miesten nenäliinan yleinen käyttötapa kesäisin. Etenkin kaljujen miesten tapana tämä oli. Tämän naivistisen piirroksen piirsin pikaisesti suttupaperille, samalla kun seurasin teeveestä kisoja. Ehkä nenäliinan käyttötapa siitä ilmenee kuitenkin?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hauska! Elävää viivaa ja tunnelmaa tässä! Tuon paremmin rättiä voi tuskin käyttää ;)
Heinätöitä itsekin tehneenä, tiedän miten hikistä hommaa se oli.

Anonyymi kirjoitti...

Meidän äiti pesi räkäluutut lasisella pyykkilaudalla, joka nyt on minulla muistona menneiden aikojen raadannasta.
Saihan toki äitikin sitten aikanaan pyykkikoneen.
Itselläni on pienoinen kokoelma vanhoja nenäliinoja liinavaatekaapissa, etenkin niitä lasten kuviollisia ja pitsireunaisiakin, mutta ei miesten ruutuliinoja minullakaan. Ovat kai olleet liian arkisia säilyteltäväksi.

asa kirjoitti...

Kuvassa hanko näyttää korostuneen suurelta, ensin piirsin sen väärin kolme piikkisenä. Siis raskastahan se heinätyö oli, pölyistä, hyttyset ja paarmat pisteli.

Aivan lukutikku, muistankin niitä lasten nenäliinoja, niitä oli monenkuvioisia. Oli meilläkin pyykkilauta. Lisäksihän oli sellainen puupötkä, jolla pyykkiä survottiin saavissa.