Ratkaisu nuoriso-ongelmaanko tässä?

Tällainen kuvaus Ruhrin hiilikaivoksesta löytyy vuoden 1955 VIIKKOSANOMISTA. Tämän päivän Helsingin Sanomien uutisessa kerrotaan kuinka tehokkaassa Saksassa "Ydinjätesäiliöt ovat alkaneet vuotaa". Klikatkaahan nuo tekstikuvat suuriksi niin pystytte lukemaan mielestäni hyvin kirjoitetun selostuksen Saksan tehokkaasta teollisuusalueesta Ruhrista.


Olisiko tässä ratkaisu nuoriso-ongelmaamme? Kuvan pojat lienevät 15-vuotiaita kaivostyöläisiä! Pitäisikö nuorisolla ollakin pakollista ruumiillista pakkotyötä päivittäin? Eikö silloin päävärkkikin pysyisi paremmin kunnossa eikä ehtisi suunnitella päättömyyksiä.

Miltä tämän päivän Ruhr näyttänee?

Onko Even ihastus alfauros? 5.

Melkoista tunnekuohua sisarusten välillä! Juliet oikein ravistaa Eveä.

Tuossa oikealla olevassa kuvassa näyttää olevan painovirhe eli tekstin kuuluisi mennä seuraavasti:
"Mitä ihmeessä näet tuossa pojassa? Ei, odota minuutti, anna minun sanoa sanottavani loppuun. Et ole milloinkaan sallinut kenenkään pojan puhuvan itsellesi tuohon sävyyn. Aivan kuin olisit jonkinlaisen "eikö Tal olekin ihmeellinen" kerhon maksava jäsen!

Kuinkahan Juliet onnistuu kääntämään rakastuneen Even pään? Harvoin taitaa todellisuudessakaan oikeilta äideiltä tai isiltä tuollainen onnistua?

Mitä jäi kertomatta?

Valokuvatorstain tämän viikon teemana on Joona Kivirinnan esikoisrunokokoelmasta "Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet" kokoelman runosta "Paluu" seuraava lainaus:

Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta ---


No, pitemmittä puheitta, olkoonpa tämä nyt sitten minun tulkintani aiheeseen.

Kauhajoki...

Wallpaper

Hiekkaoliivi on antanut aiheeksi wallpaper Saturday surprise:ssa tälle viikolle. Minun versioni aiheesta on tämä. Tunnistaako joku vielä parin tai elokuvan mistä kohtaus on?

Puolukkaretki metsään

Sunnuntainen ulkoilu tapahtui puolukkametsässä, viime vuonna samalta paikalta sai nopeasti ämpärinsä täyteen. Nyt paikka ei niin marjaisa ollut. Kotilieden sota-aikaisessa (1944) jutussa annetaan vihjeitä puolukan monipuoliseen käyttöön, puolukkasatokin oli edellisenä syksynä 1943 ollut kuulemma runsas. Näissä vanhoissa lehdissä juttujen tekijöiden asemaa korostetaan hauskasti. Tämänkin jutun laatija on itse johtaja, myös muita korkeasti koulutettuja jutun laatijoita mainitaan, kuten maistereita, tekniikan tohtoreita, lehtoreita, osastopäälliköitä, käsityönopettajia, tohtoreita. Ilmeisesti jutuilla oletettiin olevan silloin enemmän painoarvoa lukijoissa.

Jutussa suositellaan lisäämään puolukkasurvos vasta lähes valmiiseen puuroon, näin säästetään säännösteltyä sokeria, josta oli muutoinkin pula. Puolukan alkuperäinen makukin säilyi näin tehden paremmin.

Tältä ruska näytti pominta-alueellamme, ei erityisen värikästä. Useat koivut ja haavat olivat jo pudottaneet lehtensäkin.

Tästä perkaamattomasta saaliista aion kokeilla alla olevan sota-aikaisen ohjeen mukaista vanukasta. Kauran sijasta käytän murskattuja ohraryynejä, joita olen saanut lahjaksi.

Onko kodissasi askarteluhuone?

Vuoden 1951 Kotiliedessä kerrotaan kuinka tuolloin professori Alvar Aalto puuttuu kansainvälisessä väestö- ja perhekonferenssissa asumisviihtyvyyteen. Aallon mielestä asunnot ovat kehittyneet liiallisen "mukavuudentavoittelun" kustannuksella liian pieniksi, että ne perhe-elämän kannalta ovat melkeinpä kelvottomia. "Vain turhaa mukavuutta vähentämällä voimme luoda kunnollisia perheasuntoja - asuntoja, joissa on enemmän tilaa, enemmän vapautta ja viihtyisyyttä kuin nykyisissä." Alvar Aalto oli tuohon aikaan 53-vuotias arkkitehti/muotoilija.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aalto


Kuinkapas on nykyisin, ainakin tilavilta ja prameilta ulkoisesti nykykodit näyttävät, totta niissä jo nykyisin voi askarella yhteisessä askarteluhuoneessa koko perheen voimin? Omassa lapsuuskodissani saimme puuhastella monin tavoin, "sekasotkua" olikin usein esillä. Samoin mummolan isossa tuvassa oli sekä höyläpenkki että kangaspuut. Vielä papan ulkopaja, vieläkin näen hänet mielessäni ahjon äärellä, kipinät vain lentävät iskujen voimasta.

Olisipa viihtyisää ja ihanteellista vai?

Ei todellakaan ollut helppoa

kuvata sinänsä helppoa aihetta HELPPO. Sehän on valokuvatorstain viikon teema. Taitoni eikä kameranikaan ole parhaimpia. Varmaan tällä kamerallani toki joku taitavampi olisi saanut aiheestani paremman kuvan. Kuvausvinkkejä otetaan ilomielin vastaan! En tiedä ymmärtääkö näistä kuvista kukaan edes mitään? Vihjeeksi sanon kyseessä olevan lapsuuteni yksi helppo viihdyke mikä löytyi joka kodista! Lisäksi olen aiemmin kertonut jo tässä blogissa tästä lelusta. Pakko oli julkaista kaksi kuvaa, muutoin tuskin aihe valkenisi monillekaan.

Ksantippa ei halua olla täti

Tunnetuin Ksantippa lienee Sokrateen riitaisa ja pahansisuinen vaimo, joka eli 469-399 eKr, siitäkö VIIKKOSANOMIEN pakinoitsija Maija-Liisa Heini (*1917-1988) otti nimimerkkinsä Ksantippa. Samalla nimimerkillä hän kolumnoi Kotiliedessä. Hän toimi myös toimittajana Helsingin Sanomissa sekä päätoimittajana IltaSanomissa.

Kuvaa pakinoitsija Ksantipasta ei löytynyt, mutta Ylen Elävästä arkistosta poimin seuraavanlaisen klipsin missikisoista vuodelta 1956, missä Maija-Liisa Heini näyttäytyy tuomarin ominaisuudessa. Se on hupaisa välähdys kauneuskisoista yli viidenkymmenen vuoden takaa. Tytöt olivat nykymissimittoihin verrattaessa lyhyitä ja kurvikkaita, usein ammatiltaan liikeapulaisia.

Henkilökuvaa Maija-Liisa Heinistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maija-Liisa_Heini

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/7613/

Missikisat vuodelta 1956:

http://www.yle.fi/player/player.jsp?actionpage=3&id=16143&locale=

Mikäli haluat lukea autenttisen Ksantipan pakinan, klikkaa alla olevia leikkeitä suuremmiksi. Pakina löytyy sarjakuvasivulta vuoden 1955 VIIKKOSANOMISTA.

Ksantippa vaikuttaa pakinansa perusteella sivistyneeltä naiselta! Eikö ihminen joka kohtelee ihmisä hyvin säätyyn ja taustaan katsomatta olekin sivistynyt?

Pakinan "minä" ystävystyy köyhän ja orvon asiapojan kanssa, joka toimittelee itseään vanhemmalle naiselle erinäisiä asioita. Kaikki menee hyvin kunnes asiapoika erehtyy kutsumaan Ksantippaa tädiksi! Hui kauheaa, mikä moka asiapojalta, tiedä mitä menetti tädittelyllään? Ystävyys oli sillä selvä ja asiapoika muuttuu tädin silmissä tavalliseksi lättähattupojaksi, joka joutaa mennä.

Hyvät lukijat (etenkin miespuoliset) varokaa tädittelemästä etenkin teitä vanhempia naishenkilöitä! Se on vakava erhe etenkin jos pyritte miellyttämään vanhempaa naista! Minua voitte kokeilla täditellä! En muista minua täditellyn?

Buttons are buttons

Hiekkaoliivin Saturday suprisen teemana on ollut buttons. Tässä minun versioni aiheeseen. Löydettävissä olevasta materiaalista syntyi tällainen ATC-kortti. Nuo pienet valkoiset napit ovat olleet joskus lapsuuteni yöpaidassa.

Onko Ewen rakastettu radikaali? 4.

Julietin kysyessä Eveltä, ymmärtääkö hän Talin ajattelua? Eve vastaa: Minähän rakastan Talia, eikö se ole samaa kuin ymmärrän häntä? Hmm, näinkö se on? Tämähän menee mielenkiintoisen jännittäväksi!

Hieman erotiikkaa

Kitsasta oli erotiikka lehdissä vielä pitkälle. Ensimmäiset eroottiset kuvat löytyvät Kotilieden sodan aikaisesta kevätnumerosta 1944 puolen sivun kokoisena puuterimainoksena. Muiden juttujen yhteydessä olevista kuvista erotiikkaa ei juurikaan löydy.



Neovius OY mainostaa koko sivulla jo rohkeammin elävien ihmisten yllä olevilla uimapuvuilla. Toki kyseessä onkin ranta-asu.



Kotilieden toukokuun 1950 lehdestä löytyy näin vauhdikas kokosivun vetoketjumainos.



Mainoksessa kehutaan sekä vitsaillaan vetoketjulla kuten alla.


Emäntä onkin keksinyt kiitoketjulle uutta käyttöä.

Kotiliesi on ensimmäinen naisten ja kodinlehti eli perhelehti joka ilmestyy vieläkin. Lehti on perustettu vuonna 1922.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiliesi



Samaisen lehden vuoden 1953 numerosta löytyy jo rohkeampi kiitoketjumainos.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetoketju

Wikipedian mukaan vetoketju on keksitty 1891. Minun muistikuvani mukaan vetoketjuja on aina ollut. Milloin lienevät yleistyneen suomalaisten käytössä?

Viisikymppiset tänään ja vuonna 1955

VIIKKOSANOMIEN kuvallisessa syntymäpäiväsivussa vuonna 1955 viisikymmentä täyttävät näyttävät alla olevien kuvien näköisiltä. Näyttävätkö he teistäkin vanhemmilta kuin tämän päivän viisikymppiset?



Alla poiminta Suomen Kuvalehden syntymäpäiväsivun viisikymppisistä vuodelta 2008.



Tässä vielä veratailtavaksi loputkin VIIKKOSANOMIEN vuoden 1955 syntymäpäiväsivun henkilöistä. Vanhin on vain 75-vuotias.



Suomen Kuvalehden loput syntymäpäiväsankarit alla, vanhin on 90-vuotias. Oliko elo rankempaa ja kuolokin tuli varhemmin? Lehden syntymäpäiväsivulle pääsevien sukupuolijakauma ei juurikaan ole muuttunut, ainakaan tämän suppean otannan perusteella.

Eve saapuu rakastettunsa kanssa 3.

Lienen koukuttunut The Heart of Juliet Jones /Jonesin tytöt sarjakuvaan. Haluan tietää kuinka love story päättyy. Ehtiikö asia selvitä hallussani olevien vuoden 1955 VIIKKOSANOMIEN lehdistä? Suoraan sanoen ihmettelen Even miesmakua? Mitäs te muut ajattelette Tal Chesney:stä?







PS Sarjaa voit seurata klikkaamalla linkkiä Jonesin tytöt. Kuvat saat suuremmiksi klikkaamalla niitä.

Arvaatteko hänen professioninsa?

Hiekkaoliivin viikon "saturday suprise" teemana on ollut profession huomiseen asti. Lauantaina saanemme uuden aiheen. Laitanpa hieman matti myöhäisenä kylläkin, tällaisen ATC:n esille.

Ajattelen siis olen

Valokuvatorstain viikon teemana on ajatus. Muistaisiko kuvan henkilö juuri tuon tallennetun hetken ajatuksensa tätä kuvaa katsoessaan?

Apua lapsihalvaus tulee!

VIIKKOSANOMIEN numero 20 vuodelta 1955 kertoo kolmen aukeaman verran, silloin etenkin lasten parissa jyllänneestä vitsauksesta eli poliosta, myös aikuiset halvaantuivat samasta syystä. Tunnetuin polioon sairastunut henkilö lienee USA:n yksi presidentti, noin II maailmansodan aikaan vaikuttanut Franklin D. Roosevelt. Hän pyrki salaamaan vammansa, tuohon aikaan se olikin mahdollista, nykyisin ei enää olisi, kiitos kaikkitietävän MEDIAMME. Vammainen tuskin enää pääsisi USA:n presidentiksi!? Päätähän tuossakin virassa eniten luulisi tarvittavan eikä jalkoja!?

Franklin D. Roosevelt:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Franklin_D._Roosevelt



1955 vielä kuumeisesti etsittiin ja kehiteltiin tehokasta rokotetta tautia vastaan, etenkin USA:ssa. Lehden juttu on suoraan lainattu ja käännetty amerikkalaisen toimittajan artikkelista vain suomalaisen epidemiologin (Risto Pätiälä) lisäyksillä, Suomen tilanteeseen. Kuvissa olevat lapset lienevät amerikkalaisia(?). Uutta tri Jonas E. Salkin rokotetta oli kokeiltu edellisenä kesänä. Suurimmassa vaarassa olivat kansakoulun aloittavat eka- ja tokaluokkalaiset joiden joukkorokottamista harkittiin.

Jutun mukaan Salkin rokote tulee maksamaan Kansalliselle Lapsihalvaussäätiölle yhden dollarin kolmesta pistoksesta. Lapsihalvausta oli kolmea tyyppiä eli piti rokottaa kolmea erilaista poliotyyppiä vastaan?

Tietoa poliosta:

http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/tietoa_ja_tukea/tietoa_vammaryhmista/polio/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Polio




Äidin kertomuksen mukaan minun paras leikkikaverini (naapurista) kuoli parivuotiaana polioon. Minä säilyin - vaikka olin lähikosketuksessa kanssaan. En muista asiasta yhtään mitään. Äitini oli antanut minulle aspiriinia, jostain syystä, mitäpä muuta hänellä olisi ollutkaan? Myöhemmin olen lukenut aspiriinin olleen hyvä vastalääke poliota vastaan. Persposkellani on vieläkin arpi (kuoppa), muistona lapsuuden poliorokotteesta. Terveyssisaren piikki ei tainnut olla täysin puhdas, koska rokotekohta märki pahasti. Monia polion sairastaneita on vieläkin keskuudessamme, eläen normaalia elämää kanssamme ammatteineen ja perheineen, vaikka kulkevatkin kenties apuneuvojen avulla. Milloin polio lopullisesti taltutettiin Suomesta, muistan sokeripalapoliorokoteen jaon, olisiko ollut 1970- vai 1980-luku kyseessä tuolloin?

Miten mies valloitetaan? 2.

Tässä jatkoa aiempaan Jonesin tytöt sarjakuvaan (The heart of Juliet Jones). Äitihahmona pikkusisarelleen Evelle toimiva Juliet on saapunut yliopistolle aikomuksenaan saada sisar järkiinsä tämän avioitumisaikeissa yliopiston hurmurin kanssa. Evestä ei näy vilaustakaan vielä.






Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi ja selville mitä keinoja kannattaa käyttää hyvän saaliin saamiseksi.

Sarjahan näyttää olevan oiva opas miehenpyydystyspuuhiin. Vieläköhän tämän päivän miehiin tehoaisivat samat temput, kuten VIIKKOSANOMIEN äitienpäivänumero vuodelta 1955 sarjakuvassaan Jonesin tytöistä kertoo?

Kirjansidonta

"Omin käsin" lehden kolmannessa numerossa vuodelta 1951, kerrotaan kirjansidonnasta. Lehti vaikuttaa luetummalta kuin monet muut sidoksen lehdistä. Oletan suvun miesten kirjansidontataidon olevan peräisin juuri tästä lehdestä. Juuri tuollainen kuvassa näkyvä teline oli näiden minun kirjojen sitojilla käytössään, huomaan.



Varsin työläältä sidonta vaikuttaa. Alla olevassa selostuksessa kerrotaan sidonnan alkuvalmisteluistat. Klikkaamalla kuvan suuremmaksi saat selvän tekstistä.



Saadakseen siistiä jälkeä oli oltava tarkkana. Siitäpä kirjoja sitomaan vaan!