Sunnuntainen ulkoilu tapahtui puolukkametsässä, viime vuonna samalta paikalta sai nopeasti ämpärinsä täyteen. Nyt paikka ei niin marjaisa ollut. Kotilieden sota-aikaisessa (1944) jutussa annetaan vihjeitä puolukan monipuoliseen käyttöön, puolukkasatokin oli edellisenä syksynä 1943 ollut kuulemma runsas. Näissä vanhoissa lehdissä juttujen tekijöiden asemaa korostetaan hauskasti. Tämänkin jutun laatija on itse johtaja, myös muita korkeasti koulutettuja jutun laatijoita mainitaan, kuten maistereita, tekniikan tohtoreita, lehtoreita, osastopäälliköitä, käsityönopettajia, tohtoreita. Ilmeisesti jutuilla oletettiin olevan silloin enemmän painoarvoa lukijoissa.
Jutussa suositellaan lisäämään puolukkasurvos vasta lähes valmiiseen puuroon, näin säästetään säännösteltyä sokeria, josta oli muutoinkin pula. Puolukan alkuperäinen makukin säilyi näin tehden paremmin.
Tältä ruska näytti pominta-alueellamme, ei erityisen värikästä. Useat koivut ja haavat olivat jo pudottaneet lehtensäkin.
Tästä perkaamattomasta saaliista aion kokeilla alla olevan sota-aikaisen ohjeen mukaista vanukasta. Kauran sijasta käytän murskattuja ohraryynejä, joita olen saanut lahjaksi.
Jutussa suositellaan lisäämään puolukkasurvos vasta lähes valmiiseen puuroon, näin säästetään säännösteltyä sokeria, josta oli muutoinkin pula. Puolukan alkuperäinen makukin säilyi näin tehden paremmin.
Tältä ruska näytti pominta-alueellamme, ei erityisen värikästä. Useat koivut ja haavat olivat jo pudottaneet lehtensäkin.
Tästä perkaamattomasta saaliista aion kokeilla alla olevan sota-aikaisen ohjeen mukaista vanukasta. Kauran sijasta käytän murskattuja ohraryynejä, joita olen saanut lahjaksi.
Tekstit
1 kommentti:
Muuten ei hullumpaa ollut tuo marjamämmi ohrarouheesta ja puolukasta. Maitoon tehtynä vieläkin parempaa. Omani oli etupäässä vettä.
Lähetä kommentti