Vuoden 1951 Kotiliedessä kerrotaan kuinka tuolloin professori Alvar Aalto puuttuu kansainvälisessä väestö- ja perhekonferenssissa asumisviihtyvyyteen. Aallon mielestä asunnot ovat kehittyneet liiallisen "mukavuudentavoittelun" kustannuksella liian pieniksi, että ne perhe-elämän kannalta ovat melkeinpä kelvottomia. "Vain turhaa mukavuutta vähentämällä voimme luoda kunnollisia perheasuntoja - asuntoja, joissa on enemmän tilaa, enemmän vapautta ja viihtyisyyttä kuin nykyisissä." Alvar Aalto oli tuohon aikaan 53-vuotias arkkitehti/muotoilija.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aalto
Kuinkapas on nykyisin, ainakin tilavilta ja prameilta ulkoisesti nykykodit näyttävät, totta niissä jo nykyisin voi askarella yhteisessä askarteluhuoneessa koko perheen voimin? Omassa lapsuuskodissani saimme puuhastella monin tavoin, "sekasotkua" olikin usein esillä. Samoin mummolan isossa tuvassa oli sekä höyläpenkki että kangaspuut. Vielä papan ulkopaja, vieläkin näen hänet mielessäni ahjon äärellä, kipinät vain lentävät iskujen voimasta.
Olisipa viihtyisää ja ihanteellista vai?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Taitaa olla - meillä tämä konehuone jossa on kuusi tietokonetta ja askartelemme niiden parissa kaikki yhdessä8]
Lähetä kommentti