Sian kasvattamiseen 100 kiloiseksi tarvittiin seuraava määrä ravintoa:30 kg kaurajauhoja
110 kg ohrajauhoja
300 kg vihantarehua
280 kg lanttua
300 kg perunaa
525 kg kuorittua maitoa
Kuulostaa paljolta, mistä tuon rehumäärän saisi? Sioille syötettiin tosin kaikki keittiötähteet kuten perunankuoret yms. Mitään ei pantu haaskioon. Jokaisessa hyötyeläimiä pitävässä taloudessa oli keittiötilan nurkassa solkkuämpäri, jonne kaikki syöttösialle kelpaava ruoantähde pantiin.
Mitäpä tämän päivän lapset sanoisivat jos heidän pitäisi syödä lemmikkikaninsa?
Tekstit
4 kommenttia:
Saa nähdä onnisttuuko tämä kommentointi. Jostain syystä on käynyt niin, että useat edelliset kommenttini eivät ole tulleet näkyviin tässä blogissa. Onko minut rankattu?
Siis, meilläkin oli kotona kesäpossuja, kun olin aika pieni. Hyvin ne muistan ja hyvällä ruokahalulla pisteltiin talvella poskeen, vaikka aika läskisiä olivatkin. Ei surtu yhtään, vaikka kesällä niitä ruokittiinkin.
Mutta sitten, kun olimme pikkuveljen kanssa jo reilusti toisella kymmenellä ja saimme naapurista kaninpoikaset lemmikeiksi ja ne olikin meiltä kysymättä pantu aikuisina pataan, niin kyllä meni ruokahalu. Se oli niin kauheaa, etten vieläkään käsitä sitä.
No en todellakaan sensuroi. Onpa outoa ja ikävää ettei kommentointisi ole onnistunut, lieneekö muitakin?
Samanlaisia kokemuksia minullakin on eläimistä. Minunkin lapsuudessa oli kaneja jonkin verran, samoin naapurissa. Puujalkojen varassa olevassa häkissähän niitä kasvatettiin ja jossain vaiheessa ne katosivat. Ei sitä varmaan oikein edes lapsena tajunnut mitä milloinkin syötiin. Oli luonnollista, että eläimiä tuli ja meni.
Vasikat, lehmät ja hevonen taisivat olla suosikkejani niihin ehti kiintyä.
Äiti on kertonut varsin julmia kokemuksia omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan kun ensin lähes lemmikkeinä olleet eläimet pistettiin lihoiksi. No sota-aika ja 1930-luvun lama-aika oli muutoinkin julmaa aikaa.
Kamalia muistoja tulvahti mieleeni. Lapsuuteni ajan kesävasikka pistettiin lihoiksi, vaikka me kaikki lapset rakastimme sitä. Samoin kävi Petteri-possun...
Täällä eräs mies halusi tarjota morsiammelleen romanttisen aterian ja listi poikansa kaniperheen pataan. Morsian itki ja poika pillitti eikä mies ymmärtänyt miksi.
Hyvä tarina ruotsinsuomalainen, niin todellinen. Näen miehen hölimistyneen ilmeen silmissäni.:)
Lähetä kommentti